Aika rientää siivillä. Nyt on marsuista kasvanut minikoiria, joista lähtee jo ääntäkin. Ne osaavat haukkua ja murista. Ne yrittää jo keskenään leikkiäkin. Hännät heiluvat ja tehdään pikkusyöksyjä lähinnä olevan kaverin päälle. Kävelykin sujuu jo varsin maillikkaasti. Osataan tulla jo (melkein aina) itse pentulaatikon ulkopuolelle pissille ja kakkalle. Päikkärit vietetään yhä mieluiten pentulaatikossa, mutta välillä iskee väsy kesken tutkimusretken ja pitää huilia tyynyn tai peitteen päällä.

Mila kävi eilen katsastamassa pentuset ja hyvä niin, kun niillä oli masut löysällä. Olin tietämättäni antanut Ansalle aika vapaat ruokintamahdollisuudet, joten ahne mami oli vetänyt liikaa ruokaa ja maito oli siten liian vahvaa ja pentusilla vatsat löysällä sen takia. En osannut arvata, että siitä vois mennä pentusilla masut noin löysälle, kun Ansaan se ei ole vaikuttanut laisinkaan. Se kakkii kunnon pötkylää :)
No Ansa saa taas vaan sen mitä todella tarvitsee ja toivon mukaan pentujen kakka tuosta kiinteytyy, kun alkavat saada kunnon sapuskaa.
Tänään oli siis eka madotuspäivä. Madotin pennut & Ansan Axilurilla. Axilurin sekoitin haaleaan veteen ja annostelin jokaiselle pennulle oman annoksensa painon mukaan ruiskulla (ilman neulaa, tietty) suoraan suuhun.

Mika tuossa askartelee pentuaitausta ja pennut muuttanevatkin vierashuoneesta keittiön puolelle, jotta saavat sitten uutta ihmeteltävää. Meillä on keittiö ja olohuone aikalailla samaa tilaa, joten pentuset viettää nyt sitten seuraavat 4 viikkoa siellä missä muukin perhe.